Tekstin kokoPienempi Suurempi
EtusivuAlueOhjelmatErityisteematRahoitusTuloksetLisätietoja

 

Tulokset

Ohjelmatyö on hyvässä vauhdissa

Seurantakomitean puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä (työ- ja elinkeinoministeriö) totesi avatessaan Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitean kokousta 7.6.2012 Vaasassa, että Suomen ohjelmat etenevät hyvin muihin EU-maihin verrattuna. EAKR-ohjelmamme ovat välimaksuja kehykseen verrattuna edenneet kolmanneksi nopeimmin EU:ssa.

 

 

 

 

N+2 tilanne on vielä hyvä, mutta Länsi-Suomen EAKR ja Manner-Suomen ESR-ohjelma eivät ole pystyneet riittävästi korvaamaan valtion vastinrahoituksen leikkauksia kunta+muulla julkisella rahoituksella.

Huolta hallintoviranomaiselle TEM:lle aiheuttaa maksatusten hitaus, mikä uhkaa komissiosta saatavia maksuja leikkautumisella ensi vuonna. Nyt käyttöön otettujen yksinkertaistamistoimien kuten flat rate ja lump sum odotetaan kuitenkin nopeuttavan maksatusprosessia jatkossa. Toinen leikkautumisvaaraa aiheuttava uhkatekijä on kuntarahoituksen vaikeutuminen eurokriisin ja taantuman venyessä. Sen määrää kun vielä jouduttiin lisäämään, jotta pystyttäisiin korvaamaan valtion vastainrahoituksen leikkauksia.

Ennakkobudjetointia ei ole pystytty näiden suhdanteiden vallitessa hyödyntämään budjetointivuosittain, vaan kehys on siirtynyt eteenpäin. Siirtyneet myöntövaltuudet tosin paikkaavat nyt ohjelmakauden lopussa supistuvia kehyskiintiöitä.

 

 Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen

Länsi-Suomen maakunnilla on vuosina 2007–2013 käytettävissään 310 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta EAKR-ohjelman mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin. Ohjelman kokonaisvolyymi on yhteensä noin 690 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen (EU+valtio+kunnat+muu julkinen) osuus on 398 Me.

Kaikesta ohjelman julkisesta kehyksestä oli 3.8.2012 mennessä varattu 316 M€ eli 79,3 %. Päätöksillä sidottuna oli tuolloin julkisesta kehyksestä 302,6 M€ (76 %), kun vuoden 2013 myöntövaltuudet ovat vielä jakamatta. Maksettuna koko ohjelmakauden julkisesta rahoituksesta oli tuolloin 172,2 M€ eli 43,2 %. Rahoitettuja hankkeita oli yhteensä 1 832 kpl, joiden lisäksi on Finnvera Oyj:n 1 495 EAKR-osarahoitteista hanketta. Ohjelma siis etenee hyvin ja tuloksia alkaa näkyä.

EAKR+valtio – rahoituksen 82,0 prosenttinen sitoutuminen Lissabonin strategian mukaisiin hankkeisiin osoittaa tiukkaa pitäytymistä ohjelman linjauksissa ja sen eurooppalaisissa tavoitteissa. EU-ohjelmat ovat tänä päivänä maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman keskeisiä työkaluja. Menoluokat 01-09 ”Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys” ovat saaneet pääosan 86,6 % Lissabonin strategiaa tukevien hankkeiden rahoituksesta.

 

Ohjelman tulosindikaattoreiden, uusien työpaikkojen ja uusien yritysten määrän, saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa laman syötyä osan suunnitelluista tuloksista. Työpaikkoja on syntynyt, Finnveran hankkeet ja niiden kautta saadut 2016 työpaikkaa mukaan lukien, 4 796 kpl eli 48, 9 % tavoitteesta (Finnvera; suunnitteluvaiheen tieto). Myönteisintä ovat olleet 428 T&K –työpaikkaa, mikä on lähes kolminkertainen tavoitteeseen nähden.


Uusia yrityksiä syntyi yhteensä 1 151 kpl. Kumulatiivinen tulos vuosina 2007–2011 uusina yrityksinä on 57,6 % tavoitteesta. Naisten uusia yrityksiä syntyi 464 kpl, mikä noudattaa hyvin niiden osuudelle 40 % asetettuja tavoitteita. Uusien yritysten kokonaistuloksesta valtaosa 80,8 % saatiin Finnveran hankkeilla (suunnitelmavaiheen tieto).


Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma on kuitenkin, ilman Finnvera Oyj:n tulosindikaattoreita, selvästi jäljessä tavoitteisiinsa nähden. Finnveran tulokset perustuvat suunnitteluvaiheen tietoihin, joten niitä ei voida lukea mukaan ”virallisiin tuloksiin”, vaikka käytännössä niiden toteutumista pidetäänkin lähes varmoina. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitea totesikin 7.6.2012 Vaasan kokouksessaan, että tulevaisuudessa modernien rahoitustyökalujen kuten lainojen ja riskirahoituksen käyttö saattaa jopa lisääntyy ohjelmissa, joten niiden tulokset on myös saatava ”virallistettua” ja arviointien pohjaksi. Lisäksi painotettiin, että Finnvera Oyj:n tulosindikaattorit tulee saada jo tällä ohjelmakaudella komission hyväksymässä muodossa.


Maakunnittain tarkasteltuna ohjelman toteuttamisen sidonta-aste-eroihin vaikuttavat haasteellisten rajausten lisäksi valtionapusäännöt ja kehysrakenne (mm. TL 4, Saa-Vii). Pisimmällä toteutuksessa ollaan Satakunnassa ja Keski-Suomessa. Vaikka ohjelmatyö eteneekin hyvin, niin kehittämisvauhtia tulee vielä nopeuttaa, jotta laman selkä saadaan taittumaan ja työllisyyttä parannettua.


Merkittävin ylimaakunnallinen hanke on ollut Länsi-Suomen 7,5 M€ pääomarahaston rahoituksen kokoaminen ja käyntiin saaminen. Se palvelee työkaluna erityisesti innovatiivisten kasvuyritysten oman pääoman ehtoisien kehittämistoimien rahoittajana, joka voi tukea mm. osaamiskeskusohjelman toimien kytkeytymistä tiiviimmin liiketoimintaehtoiseen kehittämistyöhön.

 

Pääomarahastotoiminta

 

 

 

Tavoitteet

Hyvien käytänteiden/hankkeiden kokoaminen

Seurantakomitean kokousaineistot

Tietoa Suomessa www.rakennerahastot.fi -ohjelmakaudella 2007 - 2013 toteutettavista EAKR- ja ESR-projekteista: https://www.eura2007.fi/rrtiepa/

 

Pohjanmaa satakunta pirkanmaa etelä-pohjanmaa keski-suomi