Ohjelma-alueen kuvaus

Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman alue koostuu viidestä maakunnasta. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat ovat jo vuodesta 1995 alkaen harjoittaneet toiminnallista yhteistyötä. Maakunnallisten liittojen yhteistoiminnan organisaationa toimii Länsi-Suomen Allianssi (West Finland Alliance, WFA), jolla on yhteinen edunvalvontatoimisto Brysselissä.

Länsi-Suomen EAKR-ohjelma-alue ja ESR-alueosio
Alueen maakunnat muodostuvat vahvojen kaupunkikeskusten ympärille. Kaupunkiseutujen vahvuuksina ovat ennen kaikkea perus- ja jalostusteollisuus, yrittäjäperinne ja hyvät yhteysverkot. Osassa kaupunkiseutuja korostuu myös kansainvälisesti merkittävä teknologiaosaaminen. Toisaalta Länsi-Suomella on merkittävä asema Suomen maataloustuotannossa. Pohjanlahden rannikkoseutu on koko Suomelle tärkeä etenkin meriyhteyksien kannalta.

Ohjelmakaudella 2000-2006 yhteistoiminta-alueeseen kuuluivat lisäksi Keski-Pohjanmaan Kokkolan seutukunta ja pääosa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Alueella toteutettiin yhteistä Länsi-Suomen tavoite 2 –ohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutettiin koko alueella. Osa alueesta, Saarijärven-Viitasaaren seutukunta, kuului Pohjois-Suomen tavoite 1 –ohjelman alueeseen. Kuluneella kaudella oli alueella myös EAKR tavoiteohjelmien ulkopuolisia alueita.

Maakunnat, aluekeskukset ja seutukunnat
Länsi-Suomen ohjelma-alueen viidessä maakunnassa on vuoden 2007 alussa tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen 25 seutukuntaa ja 124 kuntaa. Koko alueen pinta-ala on 65 000 neliökilometriä eli se on noin kaksi kertaa Belgian kokoinen. Alueella asui vuoden 2005 lopussa 1,33 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes koko Suomen asukkaista.

Länsi-Suomen EAKR-ohjelman kautta ohjataan alueelle vuosina 2007 -2013 tukea yhteensä runsaat 320 miljoonaa euroa, josta EU:n ja valtion osuudet ovat kumpikin noin 160 miljoonaa euroa.

Ohjelman toteutuksen rahoitus jakautuu haasteellisten alueiden, teemojen ja nimettyjen kaupunkiseutujen kesken Länsi-Suomen osalta seuraavasti:

- haasteelliset alueet  67 %
- suuralueiden teemahankkeet 28 %
- haasteellisten alueiden ulkopuoliset
nimetyt kaupunkiseudut  5 %

Ohjelma-alueen seutukunnista on kansallisessa päätöksenteossa määritelty haasteellisimmiksi alueiksi muut paitsi Tampereen, Vaasan, Pietarsaaren ja Seinäjoen seutukunnat. Erityisen haasteellinen on Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta, jonka tukitaso Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmassa on kansallisesti määritelty Pohjois-Suomen rahoitustasoa vastaavaksi. Tampereen ja Vaasan seutukunnat ovat haasteellisimpien alueiden ulkopuolisia suurina kaupunkiseutuina kehitettäviä alueita.

Myöntäessään tukea yrityksille Suomen viranomaiset tulevat käyttämään tuen myöntämisen aikana voimassa olevia valtion tukijärjestelmiä.

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan rahoituksessa otetaan huomioon aiempaan tavoite 1-alueen asemaan perustuva korkeampi tukitaso.

Hankkeissa, jotka kohdentuvat haasteellisten alueiden kehittämiseen, voi toimijoita ja edunsaajia olla myös muilta kuin haasteellisilta alueilta. Ohjelman toteutusvaiheessa kiinnitetään huomiota myös niihin seutukuntiin, jotka eivät ole enempää haasteellisia alueita kuin suurten kaupunkiseutujen kehittämisen kohteitakaan.

Toimintalinjakohtaisesti haasteellisten seutukuntien kehittämisen rahoitus jakautuu ohjelmatasolla seuraavasti:

TL 1 38,7 %
TL 2  42,8  %
TL 3 18,5  %.

Ohjelman rahoituksesta 81,1 % kohdennetaan Lissabonin strategian ja rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen (1083/2006) 9 artiklan mukaisesti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen, innovoinnin ja yrittäjyyden sekä tietoyhteiskunnan, energian, ympäristösuojelun ja riskien ehkäisyn mukaisiin menoluokkiin.