Tekstin kokoPienempi Suurempi
EtusivuAlueOhjelmatErityisteematRahoitusTuloksetLisätietoja

 

Ohjelma-alueen kuvaus

Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman alue koostuu viidestä maakunnasta. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat ovat jo vuodesta 1995 alkaen harjoittaneet toiminnallista yhteistyötä. Maakunnallisten liittojen yhteistoiminnan organisaationa toimii Länsi-Suomen Allianssi (WFA).  Liittouman neljällä maakunnalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomella, Pohjanmaalla ja Satakunnalla on yhteinen edunvalvontatoimisto Brysselissä. Pirkanmaalla on Tampereen kanssa oma erillinen edunvalvontatoimistonsa Brysselissä.

Länsi-Suomen EAKR-ohjelma-alue ja ESR-alueosio

Alueen maakunnat muodostuvat vahvojen kaupunkikeskusten ympärille. Kaupunkiseutujen vahvuuksina ovat ennen kaikkea perus- ja jalostusteollisuus, yrittäjäperinne ja hyvät yhteysverkot. Osassa kaupunkiseutuja korostuu myös kansainvälisesti merkittävä teknologiaosaaminen. Sen vahva metalli- ja laitevalmistus on myös hyvin vientivetoista. Toisaalta Länsi-Suomella on merkittävä asema Suomen maataloustuotannossa. Pohjanlahden rannikkoseutu on koko Suomelle tärkeä etenkin meriyhteyksien kannalta.

Edeltäneellä ohjelmakaudella 2000–2006 yhteistoiminta-alueeseen kuuluivat lisäksi Keski-Pohjanmaan Kokkolan seutukunta ja pääosa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Alueella toteutettiin tuolloin yhteistä Länsi-Suomen tavoite 2 –ohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutettiin myös koko alueella. Osa alueesta, Saarijärven-Viitasaaren seutukunta, kuului tuolloin Pohjois-Suomen tavoite 1 – ohjelman alueeseen. Lisäksi Tampereen seutu lukuun ottamatta Hervantaa ja Vaasan seutua olivat aikaisemmin tukialueiden ulkopuolisia nk. valkoisia alueita.


Länsi-Suomen EAKR-ohjelma-alue


Maakunnat, aluekeskukset ja seutukunnat


Länsi-Suomen ohjelma-alueen viidessä maakunnassa on vuoden 2011 loppuun mennessä tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen 21 seutukuntaa ja 102 kuntaa. Koko alueen pinta-ala on 65 000 neliökilometriä eli se on noin kaksi kertaa Belgian kokoinen. Alueella asui vuoden 2011 lopussa 1,365 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes koko Suomen asukkaista.

Länsi-Suomen EAKR-ohjelman kautta ohjataan alueelle vuosina 2007 -2013 tukea yhteensä runsaat 320 miljoonaa euroa, josta EU:n ja valtion osuudet ovat kumpikin noin 160 miljoonaa euroa.



Länsi-Suomen seutukartta

Länsi-Suomen kehittämiseksi EAKR:n osarahoitteisessa toimenpideohjelmassa rahoitusta osoitetaan eri toimintalinjoille seuraavasti (EAKR-osuus):

  •  TL 1 Yritystoiminnan edistämiseen (EAKR-osuus 35,4%)
  • TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen (EAKR-osuus 39,3 %) sekä
  • TL 3 Alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantamiseen (EAKR-osuus 17,0 %)
  • TL 4 Suurten kaupunkiseutujen tavoitteelliseen kehittämiseen (EAKR-osuus 4,3%)
 

Käytännössä valtion kansallinen vastinosuus jää hivenen alle puoleen vuosien 2012–2013 leikkausten johdosta. Kuntarahoitusta on ohjelmatasolla oltava noin 20 % julkisesta, jotta EU:n osuus olisi, ohjelman mukaisesti, korkeintaan 40 % julkisesta rahoituksesta.

Ohjelman toteutuksen rahoitus jakautuu Länsi-Suomessa haasteellisten alueiden, teemojen ja nimettyjen kaupunkiseutujen kesken seuraavasti:

- haasteelliset alueet 67 %
- suuralueiden teemahankkeet 28 %
- haasteellisten alueiden ulkopuoliset nimetyt kaupunkiseudut 5 %

Haasteellisten ja teemahankkeiden rahoitus voivat myös limittyä toistensa kanssa.

Ohjelma-alueen seutukunnista on kansallisessa päätöksenteossa, työ- ja elinkeinoministeriön 21.3.2011 vahvistuksen jälkeen myös Seinäjoen seutukunta, määritelty haasteellisimmiksi alueiksi muut paitsi Tampereen, Vaasan ja Pietarsaaren seutukunnat. Erityisen haasteellinen on Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta, jonka tukitaso Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmassa on kansallisesti määritelty Pohjois-Suomen rahoitustasoa vastaavaksi. Tampereen ja Vaasan seutukunnat ovat haasteellisimpien alueiden ulkopuolisina suurina kaupunkiseutuina kehitettäviä alueita.

Myöntäessään tukea yrityksille Suomen viranomaiset tulevat käyttämään tuen myöntämisen aikana voimassa olevia valtion tukijärjestelmiä.

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan rahoituksessa otetaan huomioon aiempaan tavoite 1-alueen asemaan perustuva korkeampi tukitaso. Hankkeissa, jotka kohdentuvat haasteellisten alueiden kehittämiseen, voi toimijoita ja edunsaajia olla myös muilta kuin haasteellisilta alueilta. Ohjelman toteutusvaiheessa kiinnitetään luonnollisesti huomiota myös niihin seutukuntiin, jotka eivät ole enempää haasteellisia alueita kuin suurina kaupunkiseutuina kehitettäviä kohteitakaan.

Ohjelman rahoituksesta 81,1 % kohdennetaan Lissabonin strategian ja rakennerahastoja koskevan yleisasetuksen (1083/2006) 9 artiklan mukaisesti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen, innovoinnin ja yrittäjyyden sekä tietoyhteiskunnan, energian, ympäristösuojelun ja riskien ehkäisyn mukaisiin menoluokkiin.


Maakuntaliittojen kotisivut
Etelä-Pohjanmaa:
www.epliitto.fi

Pohjanmaa:
www.obotnia.fi

Keski-Suomi:
www.keskisuomi.fi

Pirkanmaa:
www.pirkanmaa.fi

Satakunta:
www.satakunta.fi

Länsi-Suomen Allianssin Eurooppa-toimisto:
www.wfeo.fi

Pohjanmaa satakunta pirkanmaa etelä-pohjanmaa keski-suomi